Ympäristö
Tekemisemme ydin on varmistaa, että jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn, ja että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Jätteen materiaali tai energia ohjataan tehokkaasti hyödyntämiseen niin, että se on ympäristön ja kustannusten kannalta järkevää. Strategisena tavoitteenamme on edistää resurssitehokkuutta ja alueellista kiertotaloutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tähtäämme mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen ja seuraamme asettamamme ilmastotavoitteen toteutumista säännöllisesti. Toimintamme tuottaa myös merkittävästi päästöhyvityksiä, joiden tärkein lähde ovat sekajätteestä tuotetut sähkö ja lämpö.
Kilpailutusten kautta voidaan vaikuttaa muun muassa jätteenkuljetusten päästöihin. Neuvonnalla pyritään ehkäisemään jätteiden syntyä ja vaikuttamaan jätteiden kierrätysasteeseen. Jätehuollon kehittämisen ja oman toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisyn lisäksi olemme ottaneet suuren roolin kiertotalouden edistämisessä olemalla mukana useissa kiertotalouden kehityshankkeissa. Toteuttamissamme rakennuttamishankkeissa on lähtökohtana jo suunnitteluvaiheessa vähähiilisten ratkaisujen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
Ympäristöluvat ohjaavat toimintaamme
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen lupa. Ympäristölupa on hallintopäätös, jossa määritellään lupaa hakeneelle laitokselle tai hankkeelle tapauskohtaisesti arvioiden hyväksyttävät mallit, rajat ja toimintatavat ympäristön käytölle tai rasitukselle. Ympäristölupaan voidaan liittää hyvinkin yksityiskohtaisia lupaehtoja, joiden noudattaminen on luvan säilymisen edellytys. Ympäristöluvissa määrätään myös toiminnan ympäristövaikutusten velvoitetarkkailuista, joita täydennämme omaehtoisella tarkkailulla. Myös asukkaiden ja henkilökunnan palaute ympäristöhavainnoista on tärkeä osa toimintamme ympäristövaikutusten seurantaa.
Ympäristöjärjestelmä
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy pyrkii jatkuvasti ennaltaehkäisemään ja vähentämään toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä kehittämään toimintaansa. Yhtiön johtamisjärjestelmää ei ole sertifioitu, mutta toimimme kansainvälisen ympäristöasioiden hallinnan standardin ISO 14001 periaatteiden mukaisesti.
Haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen ja seuranta
Toiminnan merkittävimmät päästöt ilmaan muodostuvat jätetäyttöjen kasvihuonekaasuista. Kaatopaikkakaasu koostuu pääosin metaanista (CH4), joka on hiilidioksidia huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu. Päästöjä torjutaan rakentamalla käytöstä poistettuihin jätetäyttöihin tiiviitä pintarakenteita ja kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmiä.
Topinojan biokaasupumppaamon keräämä kaatopaikkakaasu hyödynnetään Turku Energian kattilalaitoksessa kaukolämmöksi. Korvenmäessä ja Isosuolla kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään soihduttamalla vähemmän haitalliseen muotoon. Rauhalassa kaatopaikkakaasu käsitellään hapettamalla metaani ja haisevat rikkiyhdisteet biosuodattimissa. Kaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmien toimivuutta sekä kaasun koostumusta tarkkaillaan säännöllisesti.
LSJH on laskenut toimialueensa asumisessa ja kuntien palvelutuotannossa syntyvien jätteiden keräyksen ja käsittelyn hiilijalanjäljen ensimmäisen kerran vuoden 2019 tiedoista. Tämä toimii lähtötasona toiminnan ilmastovaikutusten ja päästövähennystavoitteen seurannalle. Yhtiö on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 22 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. LSJH:n oman toiminnan päästöt vastaavat 43 prosenttia ja arvoketjun päästöt 57 prosenttia jätehuoltopalvelun kokonaispäästöistä. Merkittävin toimenpide oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi on käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden sulkeminen. Tiiviit pintarakenteet ja kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä vähentävät merkittävästi jätetäyttöjen metaanipäästöjä.
LSJH:n jätekeskuksissa mahdollisia hajuja aiheuttavia toimintoja ovat loppusijoitusalueet sekä biojätteen ja sekajätteen välivarastointi ja siirtokuormaus. Jätekeskusten hajupäästöjä vähentää kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä tiiviiden pintarakenteiden tekeminen käytöstä poistettuihin jätetäyttöihin. Topinpuiston alueella tehdään jatkuvaa LSJH:n, Gasumin ja Ekopartnereiden yhteistä hajutarkkailua konsultin toimesta. Asukkaat voivat ilmoittaa hajuhavainnoistaan hajuilmoituslomakkeella tai asiakaspalvelumme kautta.
Alueiden suunnitelmallisella vesienhallinnalla ehkäistään likaisten vesien pääsy vesistöihin. Jätekeskusten suotovedet ja kenttien likaiset hulevedet kerätään tasausaltaaseen, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tasausallas varmistaa veden tasaisen syötön puhdistamolle ja lisäksi mahdollista sakkaa ehtii laskeutua altaan pohjalle. Ympäristön puhtaat pintavedet pidetään erillään jätekeskusten likaisista vesistä ja ohjataan niskaojia pitkin ympäröiviin ojiin.
Alueiden pohjavesiä, ympäristön pintavesiä ja puhdistamoille johdettavia suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Tärkeimmät indikaattorit kaatopaikan vaikutuksille ovat ammoniumtyppi, kloridi ja sähkönjohtavuus. LSJH:n vesientarkkailusta vastaa ulkopuolinen ympäristöntutkimusyritys ympäristöviranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Poikkeustilanteissa LSJH on varautunut mahdollisuuteen ottaa vesinäytteitä ns. hätänäytteenottona oman henkilökunnan toimesta, jotta mahdolliset haitalliset vaikutukset pystytään todentamaan ja rajaamaan nopeasti.
Roskaantumista aiheuttavat pääasiassa tuuli ja linnut, jotka levittävät roskia lähiympäristöön. Etenkin muovipakkausten ja sekajätteen välivarastoinnilla halleissa vähennetään roskien leviämistä. Jätekeskusten ja lajitteluasemien ympäristöjä siivotaan säännöllisesti irtoroskista.
Pölykuormitusta aiheuttavat pääasiassa liikenne sekä puu- ja kiviaineksen murskaus. Liikennealueiden pölyämistä vähennetään säännöllisellä harjauksella ja kastelulla. Haketus- ja murskaustoiminnasta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään kastelulla ja tarvittaessa toiminta keskeytetään.
Toiminnan aikaista melua aiheutuu pääasiassa kuljetuskaluston ja työkoneiden liikennöinnistä ja kuormien purkamisesta sekä haketus- ja murskaustoiminnasta. Haketus- ja murskaustoiminnan melun leviämistä voidaan ehkäistä kasojen ja työkoneiden sijoittelulla. Erityisen meluaville toiminnoille on asetettu jätekeskusten ympäristöluvissa normaaleja toiminta-aikoja tiukemmat aikarajat.
Eläinten aiheuttamat haitat estetään pääsääntöisesti sekajätteen ja biojätteen nopealla varastointikierrolla. Jyrsijöiden säännöllisestä torjunnasta vastaavat ulkopuoliset tuholaistorjuntayritykset. Jätekeskuksissamme torjutaan myös haitallisia vieraskasvilajeja.
Jätteiden kuljetussopimuksissa vaaditaan kuljetuskalustolta tiukkoja päästönormeja. EU:n Euro-päästöluokituksilla säädetään ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista. LSJH:n järjestämässä jätteiden keräyksessä on myös useampia biokaasuautoilla toteutettuja urakoita.
Jätteiden hyödyntämisen lisääminen ja loppusijoittamisen vähentäminen
Jätteiden hyödyntämisen lisääminen vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää ja lisää uudelleen käyttöä, kierrätystä ja energiahyödyntämistä sekä vähentää jätetäytöstä ilmaan purkautuvien kaasujen määrää. Vain murto-osa (1,3 % vuonna 2021) vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä päätyy nykyään loppusijoitukseen. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen päätyy LSJH:n toiminta-alueella noin 45 % ja energiahyödyntämiseen noin 54 %. LSJH:lla vastaanotettavien ja hyödynnettävien jätelajien määrä on yli 30. Uusia hyödyntämisratkaisuja pyritään jatkuvasti löytämään lisää.
