Kompostointi

Tältä sivulta löydät vinkit kompostoinnin aloittamiseen. Pihatalkoisiin, yhdistyksen kokoukseen tai muuhun tapahtumaan voit tilata ympäristöneuvojan kertomaan aiheesta!

Monta hyvää syytä kompostoida!

• Ravinteet palautuvat takaisin luontoon.
• Saat ravinteikasta multaa ja maanparannusainetta puutarhan kasveille.
• Liikenteen päästöt vähenevät, kun jätettä ei tarvitse kuljettaa kauas.
• Säästät rahaa, kun kodin jäteastiaa ei tarvitse tyhjentää enää niin usein. Sekajäteastian tyhjennysväli voi olla jopa 16 viikkoa, kun ruuantähteitä ei ole jätteen joukossa.

Miten kompostori valitaan?

Kompostorin voi rakentaa itse tai ostaa valmiin omien käyttötarpeiden mukaisesti. Nelihenkisen perheen biojätteille tarvitaan 150–400 litran kompostori. Jos biojätteiden lisäksi halutaan kompostoida puutarhajätteet tai käymäläjätteet, kannattaa kompostorin koko kasvattaa 400–600 litraan tai hankkia useampia kompostoreita. 

Biojätteen kompostointiin tarkoitetussa kompostorissa tulee olla seinät, kansi ja pohja, jotka estävät rottien ja muiden haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Jos kompostoria käytetään ympäri vuoden, on sen toimiakseen oltava lämpöeristetty. 

Pelkän puutarhajätteen kompostointiin käy kasa, auma tai kehikko. 

Kompostorin paikka

Valitse kompostorille paikka, joka on lämmin ja suojassa tuulelta, muttei kuitenkaan liian paahteinen. Sijoita kompostori riittävän etäälle tuuletusikkunoista ja ilmastointikanavista. 

Pidä huolta, että kompostorilta on kaivoon tai vesialueeseen riittävästi etäisyyttä. Jos olet sijoittamassa kompostoria lähelle tontin rajaa, keskustele asiasta etukäteen naapurisi kanssa. 

Mitä kompostoriin laitetaan?

Kompostoriin voi laittaa oman kodin tai puutarhan kasviperäisiä jätteitä, ruokajätteitä ja käymäläjätettä edellyttäen, ettei kompostoinnista aiheudu haittaa viihtyvyydelle, terveydelle tai ympäristölle. Kotikompostoriin voi laittaa myös pieniä määriä nestemäisiä ruokajätteitä.

Miten kompostorin saa toimimaan?

Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta. Karike toimii salaojakerroksena. Tämän jälkeen kompostoriin voi alkaa lisätä biojätettä. Kompostoitumista edistää suurikokoisten elintarvikkeiden pilkkominen paloiksi. Jokaisen biojäte-erän päälle laitetaan ohut kerros seosainetta (esim. risuhaketta, kariketta, puruja tai muuta kuiviketta). 

Komposti tarvitsee toimiakseen happea, kosteutta ja ravinteita sopivassa suhteessa. Hapensaannin voi varmistaa karkeajakoisen kuivikkeen lisäämisellä sekä ajoittaisella sekoittamisella ja pöyhimisellä. Jos komposti tuntuu kuivalta, sitä voi kastella vedellä. Perussääntönä pidetään, että kosteutta on sopivasti, jos seos tuntuu kädessä kostealta nyrkkiin puristettaessa. Hyvin toimiva komposti lämpiää hetkellisesti 50–70 asteeseen, painuu voimakkaasti kasaan ja siitä lähtee kantta avattaessa kostean lämmin mullan tuoksu. Jatkuva biojätteen lisäys pitää kompostin pieneliöt toiminnassa ja kompostin lämpimänä.

Valmista tuli!

Komposti on valmista jälkikompostoitumaan, kun kaikki jäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi muovilla peitetyssä kehikossa tai aumassa. Multaa voi käyttää 6–12 kuukauden kuluttua kateaineena tai sitä voi sekoittaa pintamultaan. Kasvualustana käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä. Käymäläjätettä on hygieniasyistä hyvä jälkikompostoida kaksi vuotta. 

Kompostitohtorin lääkkeet tavallisiin vaivoihin